17. toukokuuta 2016

All things British (and not so British)

*tähän se perinteinen selitys, että pitää nakutella edellisen reissun syömiset blogiin ennen seuraavaa ruokamatkaa* 

Kävin siis ennen pääsiäistä Lontoossa niksauttamassa nilkkani ja syömässä hyvin. Tässä muutama ravintolavinkki kaupunkiin, jossa ovat edustettuina suurinpiirtein kaikkien maailman maiden cuisinet. 
Päärynä ja valkosipuli Spitalfieldsissä. Taustalla oleva ravintola
ei liity mitenkään mihinkään. Eikä kyllä liity tuo patsaskaan.
Olen aikamoinen anglofiili ja olen kannattanut yli 30 vuoden ajan Englantia isoissa potkupallokilpailuissa. Myöskään rojalistisuuteni kanssa en-ole-niin-kovin-kaapissa. 

Lisäksi tykkään brittisapuskoista, vaikka jotkut vääräleuat väittävätkin, että Helvetissä on englantilainen keittiö. Jos niin on, niin eipä haittaa mikäli sinne joskus päädyn.
Tällä kertaa yövyin lyhyen aamukävelymatkan päässä lemppari-aamiaispaikastani St John Bread & Winesta (94-96 Commercial Street). Sieltä saa tolkuttoman hyviä pekonivoikkareita sekä taivaallisia möhnätäytteisiä munkkeja.
Dishoomista (useita lokaatioita, minä kävin Shoreditchin kuppilassa osoitteessa 7 Boundary Street) saa myös fantsuja aamiaisherkkuja, kuten suureen suosioon nousseita pekonilla, ranskankermalla ja korianterilla täytettyjä naan-leipiä kirpakan chilisoossin kanssa.
Yksi vakiopaikoistani Lontoossa on Smithfieldissä sijaitseva iki-ihana St John Bar & Restaurant (26 St. John Street), jossa nytkin tuli illastettua suunnittelemattomasti samaan aikaan paikkakunnalle osuneen honkkarilaiskaverini kanssa.
Luuydin paahdetulla leivällä ja persilja-kaprissalaatilla on St Johnin klassikkoannos, joka ei petä koskaan. Pääruoaksi valitsin jäniksen satulaa retiiseillä ja lehtikaalilla, joiden keralle talon Claret passasi kuin nenä naamaan. Jälkkäriksi honeycomb-jätskiä ja velatkin tuntuivat saatavilta.
Saapumisiltana karkoitin kirkuvan nälkäni suht tuoreessa The Culpeper-pubissa (40 Commercial Street) perinteikkäällä fish & chips-setillä, jonka kruunasivat Pressure Drop-panimon oivallinen Pale Fire-pale ale.

The Culpeperissa kerrosta ylempänä voi syödä pubimenua pidemmältä listalta pienemmässä metelissä ja kolmoskerroksessa on majoitusmahdollisuuksia. Katolla puolestaan harrastetaan kaupunkiviljelyä pubin & ravintolan tarpeisiin. Mukava paikka.
Pubiruokaa natustelin myös Greenwich Tavernissa (1 King William Walk), joka osui reitilleni käydessäni Royal Observatoryssa ohottelemassa nollameridiaania sekä virallista Greenwichin aikaa. Käymisen arvoinen paikka, vaikka mäen päälle onkin melkoinen kapuaminen. Mutta sen jälkeen voi vedellä hyvällä omallatunnolla jykevän satsin Sunday roastia kaikilla herkuilla.
To eat-listallani oli myös yybertrendikäs soholainen B A O (53 Lexington Street), jonka tarjoomuksista Instagram pullistelee. Paikka on pikkuriikkinen, eikä sinne voi tehdä varauksia...
...joten sinne jonotetaan. Yritin pyrkiä Baoon aivan lounaskattauksen loppumetreillä, mutta jäin raapimaan ovia. Seuraavaa kattausta varten henkilökunnan edustaja kehoitti saapumaan jonoon reilun kahden tunnin päästä, mikä tarkoitti kohdallani käytännössä sitä, että ehdin kutoa seitinohuet lontoolaiset päivähönöt Baon kulman takana olevassa pubissa. Ja olin ekana jonossa!
Sisällä Baossa tilaus tehdään ruksimalla listaan haluttu määrä appeita, joita sitten kiikutetaan pöytään sitä mukaa kun niitä valmistuu. Jos haluat syödä ruoat tietyssä järjestyksessä, niin kerro siitä tarjoilijalle. Normilistan lisäksi tarjolla on päivittäin vaihtuvia spessuannoksia.
Höyrytetyt ja täytetyt taiwanilaiset pullat ovat Baossa Se Juttu. Ne olivatkin oikein makoisia, mutta jonotusharmistuksen poistajan pääpalkinto on kyllä pakko myöntää possunverikakulle pornokeltuaisella - ihan törkeen hyvää!
Sohossa lounastin myös Michelin-tähditetyssä (*), kiinalaisravintola Yauatchassa (15-17 Broadwick Street), jossa olen syönyt aiemminkin jokunen vuosi sitten, kun olimme kafruni merilman kanssa hankkimassa rekvisiittaa Williamin ja Catherinen hääkisastudioon. Nyt olin liikenteessä keskenäni, joten piti hieman rajoittaa tilauksen kokoa. Salt & pepper squidista, muhevista soppadumplingeista ja vinkeän näköisestä munakoisosta tuli silti ähky.
Toinen item to eat-listallani oli niin ikään Instagramista bongaamani itälontoolaisen Rinkoff Bakeryn (224 Jubilee Street) pääsiäissesonkiin kehittelemä Creme Egg Crodough. Superimelä, superkostea, superlehtevä, superöveri superpulla!
Siunatuksi lopuksi täytyy vielä tunnustaa yksi brittiretkieni vakiopahe eli Turkish Delight-patukka. Se on megamakealle maitosuklaalla kuorrutettua hyytelömäistä, ruusunmakuista systeemiä, johon tulevalle järjettömälle himolle ei ole olemassa järkiperäistä syytä. I just adore it *sydän*

11. toukokuuta 2016

Neljän Tähden Illallinen

Viime aikoina olen ollut hyvin huono ruokabloggaaja, koska en ole saanut työstettyä mitään kymmenistä roikkumaan jääneistä postausaihioistani valmiiksi. Tänään sitten kävi sillä tavalla, että motivaatiokeiju istahti olkapäälleni ja väitti pönöttävänsä siinä niin kauan, kunnes olen viimeistellyt tämän jutun.
Ryhmäselfie serviisin aluksi.
Jutun aiheena on oloissamme ainutlaatuinen Neljän Tähden Illallinen. Sen ideana oli juhlistaa suomalaisten ravintoloiden menestystä, vaikka tämänvuotisella Michelin-kierroksella ei maahamme uusia tähtiä syttynytkään.
Helsinkiläiset yhden tähden ravintolat Ask, Chef & Sommelier, Demo ja Olo yhdistivät siis tähtensä ja järjestivät mahtavan kimppaillallisen Kellohallissa. Olimme isukki-Aleksin kanssa vikkeliä kuin mäyräkoirat jäätiköllä ja pääsimme niiden 80 onnekkaan herkkusuun joukkoon, jotka ehtivät lunastaa 150 euron hintaisen lipun tapahtumaan.
Aleksi kuvaa voita ja kukkia. Alimmaisessa otoksessa voikukka köllöttelee
Chef & Sommelierin kuulun rosmariiniruisleivän päällä.
Askin Filip Langhoff, Chef & Sommelierin Sasu Laukkonen, Demon Tommi Tuominen ja Olon Jari Vesivalo vastasi kukin yhdestä ruokalajista. Menun marssijärjestyksestä vedettiin kuulemma pitkää tikkua. Amuse bouche- sekä petit four-laijiltelmista löytyi puolestaan suupala jokaisen ravintolan keittiömestarilta.
Amuse-setti antoi loistavaa osviittaa tulevasta illasta. Oma suosikkini oli etualalla oleva Askin sieniraksu, vaikka ei Chef & Sommelierin tattituulihatussa (jo pelkkä sana maistuu ihanalle: tat-ti-tuu-li-hat-tu *tähän sydän*), Demon katkarapunapossa tai Olon puffatussa riisipallerossakaan löytynyt moitteen sijaa. Niiden kanssa lirpimme Flors Blanques Cava Brut Reservaa.
Varsinaisen menun ensimmäisestä annoksesta vastasi Sasu Laukkonen ja se sai minut ikävöimään Chef & Sommelieriin. Hauki ja kurkku soivat hienosti yhteen ja kurkkusuikaleeseen kiedotut, hämmentävästi osterilta (kyllä, osterilta!) maistuvat kurkkuyrtin lehdet ihan oikeasti pikkuisen räjäyttivät tajuntaa. Domaine Philippe Tessier'n Cour-Cheverny 2014 natsasi appeen kanssa oivallisesti.
Seuraava setti, Askin Filip Langhoffin uskomaton uppomuna karhunlaukalla, tyhjensi henkilökohtaisen pajatsoni pääpotin. Parhautta!
#yolkporn
Hurmaavan kokonaisuuden kruunasi Weingut Friedrich Beckerin Muskat Ottonel 2014. Munalle passelin viini löytäminen ei ole helppoa, joten tästä parituksesta Askin Linda Stenman-Langhoff ansaitsee kaikki maailman papukaijamerkit ja pisteet.
Demon täytetty entrecôte-biitti makoisalla veriletulla, sellerillä, mustaherukkaisella kastikkeella sekä Marchese Antinorin vuoden 2013 Chianti Classicolla oli kyllä hyvää, mutta olisin hymyillyt illan päätteeksi vieläkin maireammin, jos tämän lihaisan satsin tilalla olisi ollut keväisempi ja kepeämpi kala-annos.
Jälkkäreitä nousee Sasu Laukkosen, Filip Langhoffin, Tommi Tuomisen ja Jari Vesivalon yhteisvoimin.
Jälkiruoka tarjoiltiin kahdessa osassa, joista ensimmäisessä oli muutama kulaus katajaista raparperijuomaa. Muikeaan mehuun olisi sopinut erinomaisesti plöräys giniä. Että vinksvinks vaan, Olon Jari Vesivalo!
Jälkkärin jatko-osa sisälsi hapatettua kermaa ja raparperia useassa eri formaatissa. Siitä tuli vinkeä kesäfiilis, jota Emile Boeckelin Gewürtztraminer VT 2013 osaltaan vain vahvisti.
Teurastamo-uskottavat Chemex-sumpit pihautettin Kaffa Roasteryn tuotteista.
Kahvin kera natustelimme Chef & Sommelierin mesiangervo-kaakaovoitikkareita, Askin seljankukkaflaneja, Olon hullunhyvää sipulikaramellia sekä Demon suklaisia keksejä. Amen.

Neljän Tähden Illallinen oli äärimmäisen onnistunut tilaisuus. Jos ravintolakvartetti jatkaa vastaavanlaista yhteistyötä myös syksymmällä (kuten tänään vähän vihjailtiin), aion satavarmasti väijyä dinnerilippuja silloinkin, koska tämä nyt vaan on sikakova juttu.

18. huhtikuuta 2016

Put the lime in the coconut

Palaan vielä hetkeksi taannoisiin kirkollisiin juhlapyhäsyömisiin, niin saan kirjailtua pääsiäissunnuntain menun blogiin kokonaisuudessaan. Alkunapoiksi tarjoilin bánh mì-munia ja pääruoaksi lammaspullia. Sekavan kokonaisuuden kruunasi pirtsakka kookos-limepavlova.
Tämä on mukavatekoinen jälkkäri, koska munat tulevat hyötykäytetyiksi kokonaan: valkuaiset uppoavat marenkiin ja keltuaisista vatkautuu curdia. Curdin maustoin tällä kertaa limellä, koska se passasi erinomaisesti kuivakaappien kätköistä löytyneellä kookosesanssilla maustetun marenkipohjan kaveriksi. 

Kookosuute on Australian tuliaisia ja se on ollut kovin riittoisaa. A little goes a long way, sillä jo muutamalla tipalla saa aikaan kerrassaan käsittämättömän kookoksisen lopputuloksen. Kookoskammoisille (joita heitäkin kuulemma keskuudessamme vaeltaa) tätä herkkua en siis suosittele.
Lime curdiin tarvitset:
4 keltuaista
2 dl sokeria
2 rkl raastettua limen kuorta
½ dl limemehua
50 g voita

Marenkipohjaan tarvitset:
4 kananmunan valkuaista
2½ dl sokeria
1 tl väkiviinaetikkaa
½ rkl maissijauhoja
½ tl kookosesanssia

Kermavaahtoon tarvitset:
2 dl kermaa
2 rkl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria

Lisäksi tarvitset:
nokareen voita voiteluun
maissijauhoja jauhotukseen
raastettua limen kuorta koristeeksi

Tee näin:
Valmista ensin lime curd.

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vesihauteessa kuohkeaksi vaahdoksi.

Lisää joukkoon limen raastettu kuori sekä mehu koko ajan vatkaten.

Nosta kulho vesihauteesta ja anna seoksen jäähtyä hieman.

Vatkaa hieman jäähtyneeseen seokseen pehmeä voi pieninä kuutioina.

Laita tahna jääkaappiin jähmettymään.

Tee seuraavaksi marenki.

Laita uuni lämpenemään 120-asteiseksi.

Sähkövatkaa huoneenlämpöisiä valkuaisia kulhossa, kunnes vaahtohuiput eivät latistu heti kun nostat vatkaimen pois.

Jatka vatkaamista ja lisää sokeria noin ruokalusikallinen kerrallaan. Sokerin loputtua tuloksena tulisi olla kiiltävää ja tanakkaa tavaraa.

Kääntele etikka, jauhot ja kookosuute hellävaroen valkuais-sokeriseoksen joukkoon.

Laita uunipellille pari folioarkkia. Piirrä veitsenkärjellä folioon ympyrä, jonka halkaisija on noin 20 senttimetriä.

Sudi ympyrään sulatettua voita ja ripottele päälle maissijauhoja.

Täytä voideltu ja jauhotettu ympyrä valkuais-sokeriseoksella. Kakkaran tulee olla reunoiltaan hieman keskustaa korkeampi.

Kypsennä marenkia uunissa tunti ja vartti.

Käännä uunista lämmöt pois, Avaa luukku hiukan raolleen ja anna pohjan jäähtyä yhdessä uunin kanssa.

Vatkaa kerma tomu- ja vaniljasokerin kanssa löysäksi vaahdoksi.

Kokoa pavlova levittämällä lime curdia marenkipohjalle. Peitä curd kermavaahdolla ja koristele se raastetulla limen kuorella.

Tarjoa heti.

17. huhtikuuta 2016

"Muru ilman haleja"

Tuolla otsikkoon kirjatulla määritelmällä konossööritoverini sai minut uskomaan, että viime aikoina avatuista uusista helsinkiläisravintoloista ehkä hypetetyin Baskeri & Basso (Tehtaankatu 27-29) on ihan oikeasti hyvä kuppila, eikä pelkkää hipsterien hehkutusta.

Paikka ei ole auki viikonloppuisin, vaan ainoastaan tiistaista perjantaihin. Pöydän saaminen arki-illanvieton kannalta optimaaliseen aikaan (lue: kuuden-seitsemän maissa) on onnenkauppaa, sillä varauskalenteri huutaa hoosiannaa. Joillekin päiville löytyy kyllä tilaa kello viideltä ja yhdeltätoista, mutta kovennettua virastoaikaa lusivalle meikäläiselle klo 17 on normipäivinä aivan liian aikaisin ja klo 23 aikoihin torkun jo kotisohvalla.
Maaliskuun alussa onnistuin kuitenkin karkaamaan töistä sen verran aikaisin, että ehdin viideksi kafruni kanssa varhaisdinnerille Tehtaankadulle. Ja se todella kannatti! Nauttimissani sapuskoissa ei ollut lainkaan heikkoja lenkkejä, vaan ihan kaikki olivat ylänappisuorituksia.

Baskeri & Bassossa ruoat valmistetaan maltillisen kokoisina, jolloin niitä voi maistella useammankin ilman akuuttia ähkyn uhkaa. Erityiskehuja olin kuullut paikan pastoista ja risotoista, joten päädyin tilaamaan neljä annosta, joiden joukossa oli SEKÄ pastaa ETTÄ risottoa.
 Aloitin ruokaorgiointini cacio e pepe tagliolinilla "Waltosen tapaan" (=ekstravoilla), enkä valehtelematta ole saanut konsaan ravintolassa yhtä herkullista pastaa. Kiitos Jeesus ja joulupukki!
Vierailupäivänä listalla oli kateenkorvaa, joten sen valinta oli selviö. Tämä herkän makuinen sisuskalu oli saanut arvoisensa käsittelyn eli se oli vain yksinkertaisesti paistettu rapeaksi ilman sen kummempia kikkailuja tai kastikkeita. Harvinainen herkku tarjoiltiin kera raastetulla parmesanilla viimeisteltyjen sydänsalaattien. Mielettömän hyvää!
Salviarisotto oli koostumukseltaan sopivan löysää, riisit parahultaisen kypsiä ja juuston kanssa ei oltu sniiduiltu. Tällaista risottopolitiikkaa arvostan isosti.
Viimeisenä lajina söin mehevääkin mehevämmän lampaan entrecôte-biitin, joka kirjaimellisesti suli suuhun. Kaali-punasipuli-seesaminsiemenhässäkkä toimi lihan lisukkeena oivallisesti ja kastiketta olisi voinut imeä pillillä vaikka tuopillisen.
Jean-Claude Lapalun Brouilly Vieilles Vignes 2014 sopi mainiosti kaikille sapuskoille, mutta erityisen erinomaiselta se maistui lampaan kaverina.
Jälkkäriksi otin moukun Avernaa, enkä tuntenut kuin pikkuriikkisen annoskateutta syömäseuralaiseni suklaista jälkiruokavalintaa kohtaan.

Neljä ruokaa, kaksi lasillista viiniä, yksi likööri sekä alkupalaksi imailemani geetee maksoivat yhteensä 96 euroa, mitä en pidä ollenkaan pahana hintana. Baskeri & Bassoon täytyy päästä pian uudestaan. Jos vain onnistun saamaan sieltä pöydän.

12. huhtikuuta 2016

RIP ruokahaaste

Vuoden 2007 maaliskuusta saakka käynnissä olleelle kuukauden ruokahaasteella lienee vihdoin tullut aika antaa vapauttava armonlaukaus sen kuvitteelliseen niskaan. Kuolinkouristuksissaan kituvaa haasteparkaa on saattohoidettu jo jonkin aikaa ja muutamalle viimeisimmistä kierroksista on osallistunut vain yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä kisaajia. Maaliskuun 2016 haasteeseen osallistui yksi bloggaaja, joka ei enää jaksanut määräaikaan mennessä heittää uutta haastepalloa ilmaan. Ihan ymmärrettävää, hyvä ratkaisu.

Kuukauden ruokahaaste näki siis päivänvalon alkuvuodesta 2007, kun dinosauriit vielä käyskentelivät keskuudessamme ja ruokablogeja oli vain kourallinen. Silloin sovittiin, että kerran kuussa haasteen järjestäjä keksisi aiheen, määrittelisi säännöt, järjestäisi äänestyksen sekä pidättäytyisi itse osallistumasta kisaan ja äänestämästä ehdokkaita. Haasteen voittaja puolestaan saisi vastuulleen seuraavan haasteen organiseerauksen.
Olin voitokas punasipulihaasteessa, rakkausruokahaasteessa,
värikkään ruoan haasteessa, kurpitsahaasteessa...
Sen ihan ensimmäisen haasteen järjestelyistä vastasi Sorsanpaistaja ja teemana oli punasipuli. Kisaan ilmoittautui mukaan peräti kymmenen bloggaajaa ja meikäläisen punasipulipizza pekonilla nappasi voiton. Haastehistorian aikana pääsin kapuamaan korkeimmalle palkintopallille yhteensä 12 kertaa.

Muutaman haastekierroksen pyörähdettyä ruokablogiskenessä alettiin keskustella mahdollisten kisasponsorien hankinnasta ilmaisten tykötarpeiden ja palkintojen saamiseksi. Reilun kaupan haasteeseen taisimme onnistua monkumaan palkinnoksi kassillinen kamaa silloiselta Reilun kaupan kehittämisyhdistykseltä (nykyään Reilu kauppa ry:ltä), mutta muuten kyllä kisattiin ihan omalla kustannuksella ja voittajat saivat ansioistaan lähinnä kyseenalaista mainetta ja kunniaa. Which was nice.
...puurohaasteessa, alkoholihaasteessa, hedelmäisen
juoman haasteessa
, mukaan pakatun lounaan haasteessa...
Koska tykkään listoista, työstin jokunen vuosi sitten listan ruokahaasteen aiheista ja voittajista. Lista on rakennettu ruoka edellä, bloggaajia tai blogien nimiä sille ei ole kirjoitettu auki. Se saattoi olla näinä brändinrakennuksen luvattuina aikoina huono ratkaisu osallistumisaktiviteetin kasvattamisen kannalta, mutta väliäkö tuolla.

Jos taas pitäisi tehdä lista lempihaasteistani, niin niitä olisivat MasterChef-henkinen mysteeriboksihaaste, leffa- ja kirjallisuusruokahaasteet, tietoisuutta rintasyövästä kasvattamaan pyrkinyt pinkkihaaste, inspiraatioita kassakuiteista hakenut haaste sekä sienihaaste, johon saatiin mukaan 21 mahtavaa sienireseptiä.
...viimeisen aterian haasteessa, ahvenhaasteessa,
Meksikon haasteessa sekä piirakkahaasteessa
Vuonna 2007 haasteen ideoimiseen osallistuneista blogeista elossa ja potkivia ovat tätä nykyä oman blogini (joka totteli muutaman ensimmäisen olemassaolevuotensa ajan nimeä "Välipala" alaviitteellä "Kulinaarimuruja hampaankolossa") lisäksi ainakin LiemessäPastanjauhantaa ja Polkkapossu. Kiitos teille ja kaikille muillekin, jotka teitte kuukauden ruokahaasteesta totta osallistumalla, äänestämällä tai ihan vaan kisablogipostauksia lukemalla.

KIITOS RUOKAHAASTE 2007-2016, LEPÄÄ RAUHASSA!

3. huhtikuuta 2016

Pääsiäislammaspullat

Muljautin taannoisella Lontoon reissulla nilkkani, joten pääsiäisen pyhät kuluivat sitten sitä parannellessa. Pääsiäissunnuntain lounasvieraalle suunnitellut tarjoilutkin menivät snadisti uusiksi, koska ehtoisen emännän piti turvautua niihin tykötarpeisiin, joita keittiön kätköistä sekä etenemiskyvyn rajoissa olevasta Siperian Walinnasta löytyi.

Aika hyvin tuli kuitenkin syötyä: alkuun bánh mì-munia ja jälkkäriksi kookos-lime-pavlovaa. Pääappeen väänsin kotipakastimeen jemmatusta lampaan jauhelihasta delicious.-lehden verkkosivuilla olevan reseptin mukaan.

Onnistuin haalimaan liki kaikki ainekset lampaanlihapulliin harissakastikkeessa omista kaapeista tai lähikaupasta (Siwassa oli pääsiäisen kunniaksi vallan tuoretta minttuakin). Ainoastaan valmista harissaa ei ollut saatavilla, joten työstin sen itse varsin onnistuneesti. Taidan tehdä jatkossakin harissani from scratch, koska siitä tulee niin paljon paremman makuista kuin valmistavarasta.
Harissaan tarvitset:
punaisen paprikan
pienen sipulin
3 valkosipulinkynttä
3 punaista chiliä
oliiviöljyä
1 tl korianteria
1 tl jeeraa
puolikkaan sitruunan mehun
suolaa

Suolattuihin kurkkuihin tarvitset:
kurkun
1 rkl sormisuolaa

Lihapulliin tarvitset:
500 g lampaan jauhelihaa
2 rkl korianteria
1 rkl jeeraa
1 tl savupaprikajauhetta
2 rkl persiljaa
3 valkosipulinkynttä
yhden sitruunan raastetun kuoren
suolaa
mustapippuria
öljyä paistamiseen

Kastikkeeseen tarvitset:
2 rkl harissaa
yhden sitruunan mehun
lorauksen oliiviöljyä

Lisäksi tarvitset:
yogurttia
tuoretta minttua

Tee näin:
Tee ensin harissa.

Laita uuni lämpenemään 225-asteiseksi.

Halkaise paprika pituussuunnassa. Poista kanta ja siemenet.

Laita paprikan puolikkaat leivinpaperoidulle uunipellille leikkauspinnat alaspäin. Paahda paprikaa uunissa noin puolen tunnin ajan tai kunnes kuoret ovat tummuneet oikein kunnolla.

Laita paahtunut paprika pieneen kulhoon. Peitä kulho tuorekelmulla ja anna paprikan jäähtyä kelmun alla.

Kuori ja silppua sipuli sekä valkosipulinkynnet. Pilko myös chilit.

Lämmitä tilkka öljyä pannulla. Lisää öljyyn korianteri ja jeera. Anna mausteiden ässehtiä öljyssä muutaman minuutin ajan koko ajan sekoitellen.

Lisää pannulle silputut sipulit, valkosipulit ja chilit. Muhittele niitä mausteöljyssä miedolla lämmöllä vartin verran välillä sekoittaen.

Poista jäähtyneistä paprikan puolikkaista kuoret.

Laita paprikat sipuli-valkosipuli-chili-mausteseoksen kanssa korkeaan kulhoon. Sauvasekoita tasaiseksi tahnaksi. Mausta sitruunanmehulla ja suolalla.

Valmistele seuraavaksi kurkut.

Leikkaa kurkku noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi.

Laita kurkut kulhon päälle asetettuun siivilään. Ripottele kurkuille suolaa ja jätä maustumaan puoleksi tunniksi. Sekoita kurkkuja väillä.

Tee lihapullataikina sekoittamalla jauhelihaan mausteet, silputtu persilja ja pilkotut valkosipulinkynnet sekä raastettu sitruunankuori. Mausta taikina vielä suolalla ja pippurilla. Vaivaa tasaiseksi.

Pyörittele taikinasta 20-24 lihapullaa. Paista pullat öljyssä pannulla.

Tee lihapullien paistuessa harissakastike sekottamalla ainekset keskenään isossa kulhossa. Kastikkeen tulee olla aika kirpsakkaa.

Kumoa kypsät lihapullat harissakastikekulhoon. Sekoita siten, että kaikki pullat saavat osansa soossista. Jätä lihapullat maustumaan kastikkeeseen muutamaksi minuutiksi.

Huuhtaise kurkut ja taputtele ne kuiviksi keittiöpyyhkeen välissä.

Levitä tarjoiluvadille paksuhko kerros jogurttia. Asettele kurkut jogurtin päälle. Kaada lihapullat kastikkeineen jogurtti-kurkkupedille. Koristele tuoreella mintulla ja tarjoile heti.

27. maaliskuuta 2016

Vietnamilaisen paholaisen munat

Paholaisen munat eli lontooksi deviled eggs ovat suosittua syötävää näinä päivinä. Niitä oli tarkoitus valmistaa omaankin pääsiäispöytään hyväksi havaitulla tavalla, kunnes törmäsin i am a food blogin kiintoisaan instakuvaan bánh mì-munista.  

Tarkkaa bánh mì deviled eggs-reseptiä en kuitenkaan edellä mainitusta blogista paikallistanut (sen sijaan korealaismunien ohje siellä oli korvan taakse pantavaksi), joten piti vähän improvisoida,

Improilun tuloksena syntyi aivan jumalattoman herkullisia alkupalamunia kahden hengen pääsiäisaterialle. Niissä maistuivat kivasti vietnamilaisista bánh mì-leivistä tutut maksapasteija, korianteri sekä marinoidut porkkanat. Myös paholaisen munille ominaista kipakkuutta löytyi mukavasti.  
Tarvitset:
3 munaa
3 rkl maksapasteijaa
1 rkl majoneesia
töräyksen Srirachaa

Marinoituihin porkkanoihin tarvitset:
porkkanan
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl kalakastiketta
ripauksen sokeria
pätkän punaista chiliä

Lisäksi tarvitset:
tuoretta korianteria
punaista chiliä

Tee näin:
Laita ensin porkkanat marinoitumaan.

Kuori porkkana ja leikkaa se ohuiksi suikaleiksi.

Tee marinadi porkkanoille sekoittamalla etikka, kalakastike, sokeri ja chili keskenään.

Laita porkkanasuikaleet marinadiin ja anna ässehtiä puolisen tuntia.

Keitä munia 8 minuttia. Jäähdytä munat kylmässä vedessä ja kuori ne.

Halkaise munat pitkittäin ja irroita keltuaiset pikkulusikalla.

Sekoita keltuaiset, maksapasteija ja majoneesi kulhossa tasaiseksi tahnaksi. Mausta tahna Srirachalla.

Täytä munanpuolikkaat tahnalla. Koristele munat marinoiduilla porkkanasuikaleilla, korianterilla ja chilillä.

Tarjoa heti.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...