lauantai 28. helmikuuta 2015

Pottubattlen voitto perunablineille

Perunateemaisen helmikuun ruokahaasteen tulokset ovat nyt selvillä. Kärkikolmikkoon pääsivät hienon kiekurainen Bosnian perunapiirakka, omassa kyökissäni kokeiluun menevät pekoniperunajuustokakkuset sekä herttaiset sydämenmuotoiset perunablinit, jotka voittivat kisan kahmien 29 % annetuista äänistä.


Maaliskuun 2015 ruokahaasteen järjestelyvastuu siirtyy siis Beachhouse Kitcheniin. Voittajan tulee julkaista uusi haaste blogissaan viimeistään 3.3.2015. Jos näin ei käy, järjestelyvastuu siirtyy toiseksi tulleelle, sen jälkeen kolmanneksi sijoittuneelle ja niin edelleen.
Voittajablinit.
Onnea voittajalle ja tärkkelyspitoiset kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneilla sekä ehdokkaita äänestäneille!

Kuukauden ruokahaaste on kiertänyt blogeissa helmikuusta 2007 saakka. Tsekkaa haasteiden aiheet ja voittajat vuosien varrelta.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Pottubattle

Helmikuun perunahaasteeseen ilmoittautui mukaan seitsemän bloggaajaa, mikä on näinä niukkuuden aikoina kunnioitettava lukema. Tutustu mahtaviin potturesepteihin ja äänestä oma suosikkisi voittoon!







Äänestysaika päättyy 27.2.2015 ja voittaja julkistetaan 28.2.2015. Kisan voittaja saa osakseen äärettömästi mainetta ja kunniaa sekä velvollisuuden järjestää maaliskuun 2015 ruokahaasteen.


sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Setsuanilainen suunpuuduttaja

Kärsin aika monta viikkoa kroonisesta munakoisonhimosta ja eilen ehdin vihdoin lääkitsemään sitä. Täsmähoidoksi ei kelvannut mikä tahansa munakoisosapuska, vaan tuskaa lievitti ainoastaan munakoiso setsuanilaisittain.

Setsuanilainen keittiö on yksi kiinalaisen keittiön alueellisista alajeista. Sille ominaisia ovat vahvat ja tuliset maut. Tämän rakastettavan kokkausgenren tunnistettavimpia tykötarpeita ovat valkosipuli, chilit sekä kipakka setsuaninpippuri, joka ei itse asiassa ole pippuri ollenkaan, vaan erään Itä-Aasiassa kasvavan puun marja.

Näitä punervia, pistävänmakuisia marjoja hyödynnetään kuivattuina sekä ruokien maustamisessa että perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Niillä ryyditetyllä ruoalla on myös jännä suuta puuduttava vaikutus, mutta sitä ei kannata säikähtää. Setsuaninpippuria voi ostaa kokonaisina ja jauhettuina aasialaisia elintarvikkeita myyvistä putiikeista.
Setsuanilaisittain valmistettu munakoiso on ehdottomasti kiinalaisten lempiruokieni top vitosessa. Kiinalaisten ravintoloiden listoilla siitä käytetään usein nimeä "fish-fragrant aubergine", koska setsaunilaiselle keittiölle tyypillistä kalaruokaa tarjoillaan samanlaisen kastikkeen kanssa.

Tämän kalattoman munakoisosetin - kuten niin monen muunkin kiinalaisen herkun - salaisuus piilee nimenomaan soossissa. Sen keskeinen ainesosa on chileistä ja fermentoiduista härkäpavuista valmistettu tahna, jonka pelkkä nuuhkaisu saa veden herahtamaan suuhun ja mielen makumatkaamaan Kiinaan. Möhnän voi tehdä itse tai ostaa valmiina. Sitä myydään aasialaiskaupoissa nimellä "chilli bean sauce" tai "chilli bean paste".

Oheisen ohjeen ainesmäärillä syntyy aikamoinen satsi syötävää. Mutta ei se haittaa. sillä tämä on taivaallista myös seuraavana päivänä. Koisojen rakenne saattaa tosin kärsiä uudelleenlämmityksestä, mutta makuun sillä ei ole onneksi vaikutusta. Tästä pystyy kyllä nauttimaan jääkaappikylmänäkin, terv. nimim. "Been there, done that".

Jos teet setsuanilaisia munakoisoja osaksi laajempaa kiinalaista ateriaa, niin säädä annoskokoa tarjolla olevien muiden ruokien lukumäärän sekä syöjien nuppiluvun mukaan.
Kastikkeeseen tarvitset:
2 rkl chili-härkäpaputahnaa
1½ rkl soijakastiketta
1½ rkl sokeria
1½ rkl (mustaa) riisiviinietikkaa
2 tl seesamiöljyä
1 dl vettä
3 tl maissijauhoja

Lisäksi tarvitset:
2 isoa munakoisoa
muutaman sentin pätkän inkivääriä
4 valkosipulinkynttä
3 kevätsipulia
öljyä
½ rkl jauhettua setsuaninpippuria
keitettyä riisiä

Tee näin:
Sekoita kastikkeen ainekset keskenään kattilassa. Lämmitä kastiketta sen verran, että sokeri sulaa.

Pilko munakoisot kookkaahkoiksi kuutioiksi. Kuori inkivääri ja valkosipulinkynnet. Silppua ne atomeiksi. Leikkaa kevätsipulit ohuiksi renkaiksi.

Kuumenna öljy pannulla tosi kuumaksi. Paista munakoisopaloihin kuumassa öljyssä kullanruskea pinta. Paista koisot parissa erässä, että pannu ei jäähdy liikaa. Valuta paistetuista munakoisoista ylimääräiset öljyt talouspaperiin tai keittiöpyyhkeeseen.

Lorauta pannulle hieman öljyä ja vähennä lämpöä. Lisää pannulle silputut inkiväärit ja valkosipulit sekä setsuaninpippurijauhe. Hämmentele noin minuutin verran.

Lisää pannulle munakoisot ja kevätsipulit. Hämmentele niitäkin noin minuutin ajan.

Lisää joukkoon kastike ja sekoita hyvin. Tarjoa heti keitetyn riisin kanssa.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Japanilainen kaalipannari

Innostuin tuossa joku aika sitten kokeilemaan ensi kertaa okonomiyakin tekemistä. Olen syöynyt tuota herkkua pariin otteeseen ja molempien maistelukertojen muistot ovat olleet erittäin positiivisia.

Hyvän maun lisäksi mieleen on jäänyt kaikertelemaan aavistus, että näiden lättyjen tekeminen olisi jotenkin hankalaa. Väärin. Pannaritehtailu on hirmu helppoa, mutta ainesten haaliminen voi olla haasteellista, jos asuinpaikkakunnallasi ei satu olemaan Tokyokanin kaltaista aarreaittaa. Onneksi useita Tokyokanissa myytäviä tuotteita voi tilata myös putiikin verkkokaupasta.
Okonomiyaki on japanilainen suolainen pannukakku, jonka perusraaka-aineita ovat jauhot, muna, vesi ja silputtu kaali. Pannaritaikinan joukkoon voi laittaa katkarapuja, kinkkua, pekonia tai mitä ikinä mieleen juolahtaa. Ensimmäisen koe-eräni valmistin pelkällä kaalilla.

Taikinaan laitettavien ainesten lisäksi myös höysteissä monenlaiset variaatiot ovat sallittuja. Yleisimpiä lisukkeita lienevät makea okonomiyaki-kastike (tätä voisi tehdä itsekin, mutta tällä kertaa mentiin valmissoossilla), japanilainen kewpie-majoneesi sekä katsuobushi eli kuivatut tonnikalahiutaleet. Niiden lisäksi holvasin pannareiden päälle kevätsipulia sekä nori-jauhetta.

Oheisen reseptin mukaisesta satsista syntyy kaksi halkaisijaltaan noin 20 senttistä pannaria eli täyttävähkö iltapala kahdelle. Varoitukseksi sanottakoon, että nämä ovat sitten melko koukuttavaa kamaa.
Taikinaan tarvitset:
100 g okonomiyaki-jauhoja (voi korvata vehnäjauhoilla)
1 dl vettä
munan
100 g kaalia
kevätsipulin
suolaa

Lisäksi tarvitset:
okonomiyaki-kastiketta
kewpie-majoneesia
kevätsipulia
nori-jauhetta
katsuobushia

Tee näin:
Sekoita jauhot ja vesi keskenään. Riko joukkoon muna ja sekoita tasaiseksi tahnaksi. Lisää taikinaan silputut kaalit ja kevätsipulit. Mausta rpauksella suolaa.

Kuumenna pinnoitettu paistinpannu ja ja kaada puolet taikinasta pannulle. Tasoita taikina pyöreäksi pannukakuksi ja paista se miedolla lämmöllä molemmin puolin kauniin ruskeaksi. Kypsennä samalla tavoin loput taikinasta.

Siirrä kaalipannarit lautasille ja pursota niille ristikko okonomiyaki-kastikkeesta sekä majoneesista. Ripottele päälle reilusti silputtua kevätsipulia, jauhettua noria sekä katsuobushia. Tarjoa heti.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Hugo - hyvvää ruokaa Oulusa

Terveisiä Oulusta, jossa vietän parhaillaan ruoka- ja kyldyyriteemaista viikonloppua. Ruokaosio potkaistiin käyntiin eilen pastanjauhajien kanssa illastuksen merkeissä ravintola Hugossa (Rantakatu 4, Oulu). Olin kuullut Hugosta varsin suopeita arvioita, jotka ensivisiittini aikana osoittautuivat paikkansa pitäviksi. 
Tom Collinseja imaillessamme ihmettelin pöydässä olevia kirkkaita muovisia lieriöitä, joiden merkityksen jauhajat muikeasti hymyten kertoivat paljastuvan aikanaan. Niiden funktio selvisikin ruoka- ja viinilistojen saapuessa, kun listat sisältävät tabletit asetetltiin näille tellingeille. Kuinka kätevää!
Aikamme pähkäiltyä päädyimme valitsemaan viiden ruokalaijin menut viinipakettien kera. Setti alkoi lupaavasti sekä silmiä että suita hemmotelleella madekeitolla.
Erityisesti tykkäsin siitä, että mateen palat oli keittämisen sijasta paistettu ennen niiden yhdistämistä järjettömän herkulliseen liemeen, jonka viime tipat piti mopata huolella lautaselta niin ikään emähyvällä saaristolaisleivällä. 
Sopalle paritettu Wither Hillsin Marlborough Chardonnay 2012 ei ollut mielestäni ihan paras mahdollinen valinta, vaikka se sinällään oli erinomaista. Mahtavat herukkaiset aromit tavoittivat nenän jo siinä vaiheessa, kun viiniä kaadettiin ja tarkempi nuuhkaisu aiheutti saman efektin, joka syntyy kun työntää päänsä mustaherukkapuskaan. Tämä olisi passeli kuuman kesäpäivän viini.
Seuraava annos oli henkilökohtainen suosikkini. Siinä oli Peltolan Blueta moussena ja murusina, mustajuurta, karamellisoituja saksanpähkinöitä sekä ilmavan höttöisää timjamille maistuvaa pesusienimäistä juttua. Mainio sapuska, jonka rippeet piti myös kerätä tarkasti talteen leipäpalalla. 
Biecher & Schaalin Julien Schaal Pinot Gris Nature 2013 toimi oivallisesti timjamisten ja kermaisten soundien komppaajana.
Seuraavaksi vuorossa oli oletettavasti aikamoista askartelua vaatinut lihakuutio, jossa ylikypsää possunniskaa oli kääritty ilmeisesti ohuenohueen mahaverkkoon, prässätty nopaksi ja paistettu pinnaltaan kauniiksi. Se tarjoiltiin makeahkon salottisipulipyreen, beluga-linssien, viikunabiittien ja portviinikastikkeen kanssa. Nam.
Muhevan marjaisa Mount Riley Pinot Noir 2013 oli aivan täydellinen valinta possun kaveriksi. Tätä viiniä lirppiessä tuli iso ikävä tasmanialaisia pinot noireja.
Pääruoaksi söimme Tannilan tilan poron fileetä palsternakalla (paistettuna ja lastuna), perunalla (soseena ja lastuna), porkkanalla (pyreenä) sekä katajanmarjakastikkeella ryyditettynä. Oikein onnistunut kokonaisuus, joskin soossi olisi voinut olla reilummin katajanmarjoilla maustettua.
Espanjalainen Bodegas Cepa 21:n Hito 2013 sopi poroviiniksi hämmentävän hienosti jättäen suuhun jännän lakritsisen jälkimaun.
Suklaa-ananasjälkkäri ensi alkuun hieman epäilytti, mutta suklaaganachen, grillatun ananaan ja mandarinijäätelön yhdistelmä niin sanotusti osui ja upposi.
Nannaa oli myös piemontelaisen II Falchetton Moscato D'asti Tenuta Del Fant 2013, jonka pirskahtelevassa tuoksussa oli sekä kukkaketoa että vaahtokylpyä.
Kahvin kanssa tarjolle tuotiin fudgea, marmeladia ja suklaanamuja, joista varsinkin fudge oli optimaalisen imelää.
Siunatuksi lopuksi saimme vielä moukut Baileys Chocolat Luxea, joka on belgialaisella suklaalla pimpattu versio tutusta kermalikööristä.

Alkudrinksu, viiden ruokalajin menu viineineen ja (N)espresso maksoivat 124 euroa, mikä on mielestäni varsin kohtuullinen summa näin laadukkaista pöperöistä. Jos siis matkaat Ouluun, niin muistathan varmistaa, että sinulla on pöytä varattuna Hugosta reissuruokailuasi varten. Ravintola on myös paikallisten suosiossa.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Jogurttinen rypälepommi

Kolme kafrua kävi viime sunnuntaina luonani brunssilla, jolla tarjoilin sienisapuskoita. Sieniteeman taustalta löytyvät yhden syömävieraista itselleen asettamat tavoitteet, joista numero ysin saavuttamisen palkkio oli, että "Kulinaarimurulan emäntä kokkaa jotain sienistä".

Katoin pöytään mustatorvisienipiirakkaa ja vihreää salaattia, timjamilla ryyditettyä sieni-perunasalaattia, ruisleipää kera herkkutattilevitteen sekä sienimuffinseja. Tavoitehenkilön lisäksi mukana palkinnosta nauttimassa olivat hänen aviosiippansa sekä Valviran (!) virallinen tavoitetarkastaja.
Meinasin ensin tehdä jälkkäriksi kantarellijäätelöä, jonka ohjeen sain Suomen Gastronomien Seuran järjestämästä ja Sasu Laukkosen vetämästä sadonkorjuu-workshopista. Koska aika oli kortilla ja vähän meni pupukin pöksyyn, niin sienijäde vaihtui jogurttipiiraaseen viinirypäle-mustapippurikompotilla.
Pinta olis voinut olla tasaisempikin.
Piiraan ohjeen löysin americcalaisen Bon Appétit-lehden sivuilta. Originaaliohjeessa pohjaan käytettyjen gingersnapsien sijasta murskasin pohjatarpeiksi riistofirman kanelisia Bastonge-keksejä ja koska en löytänyt syvän purppuraisia viinirypäleitä, keittelin kompotin kasaan hiukan hailakamman värisistä tyypeistä.

Täytteen rakenne olisi voinut olla ehkä karvan verran napakampi, eikä kompottikaan ollut siirappisuutensa puolesta mikään tyylipuhdas suoritus. Mutta kyllähän tuo tuntui brunssiseurueelle kelpaavan, koska he sitä halulla söivät.
Pohjaan tarvitset:
5 dl keksinmuruja
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl ruskeaa ruokosokeria
½ tl suolaa
6 rkl sulatettua voita

Täytteeseen tarvitset:
2 tl liivatejauhetta
2 rkl maitoa
9 dl turkkilaista jogurttia
1½ dl sokeria
puolikkaan sitruunan raastetun kuoren
1 dl maitoa

Kompottiin tarvitset:
7 dl siemenettömiä tummia viinirypäleitä
1 dl ruskeaa ruokosokeria
½ dl sitruunan mehua
1 tl jauhettu mustapippuria
ripauksen suolaa

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 160-asteiseksi.

Hienonna keksit koneellisesti tai manuaalisesti. Lisää keksinmuruihin jauhot, sokeri ja suola. Kaada joukkoon voisula ja sekoita kunnes seos muistuttaa märkää hiekkaa.

Painele muruseos leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa uunin keskiosassa 25 minuutin ajan. Anna pohjan jäähtyä.

Aloita täytteen työstäminen sekoittamalla liivatejauhe ja 2 ruokalusikallista maitoa keskenään. Anna seoksen ässehtiä noin 10 minuuttia.

Sekoita jogurtin joukkoon sokeri ja sitruunankuoriraaste.

Lämmitä desi maitoa ja lisää joukkoon maitotilkassa turvonnut liivatejauhe. Sekoita tasaiseksi.

Kaada maito-liivateseos jogurtin joukkoon ja sekoita hyvin. Kaada täyte jäähtyneelle piiraspohjalle ja anna hyhmettyä jääkaapissa vähintään kahden tunnin ajan.

Valmista kompotti kiehauttamalla kaikki sen tykötarpeet kattilassa. Anna pöhistä reippaalla höngällä kunnes sokeri on sulanut. Anna seoksen pulputtaa miedolla lämmöllä kunnes rypäleet ovat hiukan muhjuuntuneet ja liemi on siirappimaista.

Jäähdytä kompotti hyvin ja tarjoile se piiraan kaverina.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Olen rakastunut

Lyhyestä virsi kaunis eli näin se tapahtui.

Luin viimeviikkoisen Hesarin torstaisivuilta jutun, jonka kainalossa oli filippiiniläisen possupadan eli adobon resepti.

Tällä viikolla tein tuota pataa.

Aamen.
Tarvitset:
2 kokonaista val­ko­si­pu­lia
800 g luomusian nahallista ­vat­saa
2 rkl ­öl­jyä
1½ rkl ko­ko­nai­sia mus­ta­pip­pu­rei­ta
2 laa­ke­rin­leh­teä
6 rkl fa­rii­ni­so­ke­ria
1 dl soi­ja­kas­ti­ket­ta
1 dl val­ko­vii­ni­etik­kaa
7½ dl vet­tä

Tee näin:
Erot­te­le val­ko­si­pu­lien kynnet ja riko niiden rakenne esimerkiksi veitsen lappeella. Alkuperäisessä ohjeessa kuoret jätettiin paikoilleen, mutta minä räpelsin suurimman osan niistä pois.

Puh­dis­ta sian­na­has­ta mah­dol­li­set epä­puh­tau­det veitsellä rapsuttamalla. Leikkaa liha noin 2 x 2 sentin kokoisiksi paloiksi.

Kuu­men­na öljy kattilassa. Lisää valkosipulit ja anna niiden kihistä kuumassa öljyssä (hönkä saa olla täysillä). Li­sää mus­ta­pip­pu­rit ja laa­ke­rin­leh­det. Sekoita hyvin.

Lisää kattilaan sian­pa­lat ja anna niiden kypsyä hetken verran. Li­sää jouk­koon 4 ruo­ka­lu­si­kal­lis­ta fa­rii­ni­so­ke­ria. Sekoita hyvin.

Sekoita soijakastike ja etikka keskenään. Kaada seos kattilaan ja sekoita hyvin.

Lisää joukkoon vesi ja anna nesteiden kiehahtaa. Vähennä lämpöä ja an­na padan pöhistä kannen alla tunnin verran.

Lisää kattilaan vie­lä 2 ruokalusikallista fa­rii­ni­so­ke­ria ja kypsennä pataa miedolla lämmöllä ilman kantta vielä tunnin ajan.

Tarkista suolaisuus ja tarjoa keitetyn riisin kanssa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...