27. syyskuuta 2010

Synttärihumua Oulussa

Ilmassa oli suuren kansanjuhlan tuntua, kun minun ja monen muun ruokabloggaajan esikuvan, Pastanjauhajien, riemukkaita viisivuotissynttäreitä vietettiin männä viikonloppuna.

Oulussa kun oltiin, niin ennen virallista ohjelmaa piti käydä paikallisten lapsellisten ystävien kanssa tyyppaamassa Kauppatorin Kahvilamakasiinin sekä Katri Antellin tarjontaa.


Antellin omenahyvettä ei kutsuta turhaan klassikoksi, se meinasi viedä kielen mennessään. Ja vaniljakastikettakin oli tarpeeksi.

Eipä ollut valittamista Jauhantapajan juhlakattauksessakaan. Paikallisten polkkaajien parhaimmisto apujoukkoineen kokkasi kuin viimeistä päivää.

Me pitkänmatkan vieraat saimme keskittyä lähinnä juomaan timanttiviiniä ja syömään kaikkea mitä eteen kannettiin. Alussa vähän hävetti istua passattavana, mutta siihen tottumiseen ei tarvittu kauhean montaa lasia punkkua...


Pöytään ilmiintyi muiden muassa Pastanjauhajien alkuaikojen ohjeella tehtyä tomaattista katkarapupataa ja rosmariinisia hirvenlihapullia Peruspöperölästä. Nam.


Peruspöperön lämmin kädenjälki näkyi myös muhevassa sipulipiirakassa. Tätä piti santsata.

Se oli kyllä virheliike, sillä en osannut lainkaan varautua kyökistä virtaaviin uusiin ruokalajeihin. Natiivit eivät olleet sapuskamääristä moksiskaan. He vain totesivat, että näin täällä aina syödään.


Maassa maan tavalla siis! Seuraavana vuorossa oli ehkä parasta koskaan maistamaani gazpachoa, jonka kanssa sai natustella ihania juustoleipiä. Nokkani alle tupsahti myös lautasellinen erittäin suunmukaista sienipastaa sekä pari biittiä naudankylkeä.

Kuvassa tomaattikeittomukien oikealla puolella olevassa kulhossa oli tarjolla mahtipähkinöitä, joiden maustamisessa ei oltu säästelty rasvaa, hunajaa, chiliä ja tähtianista. Kerta kaikkiaan addiktoivia napoja.


Väliruoaksi syötiin gintonic-sorbettia, jonka kanssa tuoreet basilikan lehdet toimivat oivallisesti. Täydellistä.

Tässä vaiheessa laitettiin grilli lämpenemään, että silläsipulien muassaan tuoma Kiven Säästöpossun kassler pääsisi siihen tirisemään. Se oli niin hyvää, että sikakullan kuvaaminen unohtui tyystin.

Ruokaringissä kiersi myös Unicum-pullo, josta huikkaaminen edesauttoi gourmetmaratonista suoriutumista. Tällaista kohtelua on pakko arvostaa.


Sitten huikopalaksi saapui friteerattuja perunapalleroita, jotka oli maustettu korianterilla ja chilillä. Näitä herkkuja dipattiin kookoksiseen rouheeseen. Hän ken paljastaa tämän reseptin, pääsee takuuvarmasti Mustanaamion suojelukseen.


Jälkkäriosastolta muistan vain viehkeän hillamisun ja pian sen jälkeen vaivuin liikuttuneeseen tilaan.

Olipahan kekkerit! Megalomaaniset kiitokset kaikille kokkaajille, mukaville uusille tuttavuuksille ja ennen kaikkea järjestävän seuran Rosmikselle ja Pepalle. I ♥ Pastanjauhantaa.

Seuraavana aamuna olo ei ollut kuin lottovoittajalla, mutta onnistuin vääntäytymään sovituille lounastreffeille Puistola Bistroon. Elämä alkoi voittaa, kun pääsin korjaamaan oloani kotimaisella ginillä.


Pohjois-Pohjanmaalla (tai ainakin Puistolassa) tapaksia kutsutaan poppasiksi. Ne olivat täsmälääkettä huteraan olooni, erityisesti salami ja gouda elvyttivät olemukseni suloisella suolaisuudellaan.


Pääruoaksi natustelin kirjaimellisesti suussa sulavaa vasikan maksaa, joka pötkötteli mustaherukkaisessa kastikkeessa juurespyttipannulla. Ei lainkaan huonoa krapularuokaa.


Makeaksi lopuksi tilasin paikan päällä tehtyä raikasta persikkajäätelöä...


...jonka kanssa mielenkiintoinen suklaalla maustettu calvados toimi kuin junan vessa. Vienon suklaan kykeni hyvällä tahdolla aistimaan omenaviinan jälkimaussa, mutta ennen kaikkea suklaa leikkasi kivasti calvadoksen kipakkuutta. Tätä Alkoon ja äkkiä!

Puistola Bistro oli erittäin positiivinen kokemus. Sieltä saa hinta-laatusuhteeltaan oikein mainiota ruokaa sekä luontevan ystävällistä palvelua. Kulinaarimurula suosittelee.

Reissu ei ole onnistunut, jos mukaan ei tartu ruokatuliaisia. Edellisellä Oulun retkelläni löysin kauppahallista savustettua naudan maksaa. Nyt sitä ei ollut myynnissä, mutta paikkasin tilannetta hankkimalla savustettua poron maksaa. Ostin myös leipäjuustoa ja paistolämmintä ohrarieskaa, sitä paksumpaa mallia.


Lisäksi etelään kanssani matkasi lootallinen Nelituulian marja- ja tervatäytteisiä suklaakonvehteja. Amen.

Muka-muffinssit

Kuukausi lähenee loppuaan ja olen unohtanut postata jutun syyskuun mormoonimuffinsseista, vaikka valmistin heitä jo toissaviikolla. Kääk!

Nämä tyypit eivät ole oikeastaan muffinsseja ensinkään. 38-vuotiaan nelilapsisen Miriamin kalenterissa koulumiljöössä esittelemä Missionary Meringue on yltiöimelä ja hampaissa ratiseva makuelämys. Tosin kokeilemisen arvoinen sellainen.

Vaikka voitelinkin koloset mitä suurimmalla hartaudella, oli valmiiden leipomusten poistamisen vaikeusaste silikonisesta muffinssivuoasta sata. Silti lopputulokset olivat ohjeessa kuvatun kaltaisia: Tops should be crisp, bottoms chewy.

Täytejäätelöksi noukin mielestäni kaupan kylmäkaapista Benin & Jerryn Fairly Nutsia, mutta purkin ketale oli kotimatkalla muuttunut Vanilla Toffee Crunchiksi. Onneksi hipit eivät tee kuin hyviä jätskejä.

Reseptin mukaisesta satsista syntyy kahdeksan "muffinssia". Yhdestä saa jo erinomaiset sokeriöverit.


Tarvitset:
2 munanvalkuaista
1 dl sokeria
2 rkl kaakaojauhetta
jäätelöä

Tee näin:
Vatkaa huoneenlämpöiset valkuaiset jämäkäksi vaahdoksi. Lisää joukkoon sokeri ja kaakaojauhe pienissä erissä koko ajan vispaten.

Voitele muffinssivuoan kolot (myös silikonisen!) huolellisesti. Lusikoi valkuaisvaahtoa koloihin. Älä täytä koloja aivan piripintaan.

Laita vuoka kylmään uuniin ja laita uuni lämpenemään 120-asteiseksi. Paista kakkaroita uunissa tunnin ajan.

Anna valmiiden "muffinssien" jäähtyä vartin verran ja irroita ne sen jälkeen vuoasta. Terävä veitsi on hyvä apuväline irroitukseen.

Jos onnistuit saamaan leivonnaiset yhtenä kappaleena irti vuoasta, halkaise ne ja täytä jäätelöpallolla. Jos ne hajosivat, improvisoi.

21. syyskuuta 2010

Hirveä hitaasti

Vaikka vapaa-aika on viime aikoina ollut kortilla töiden ja elokuvafestareiden vuoksi, ehti sikaklubimme kokoontua suunnittelemaan seuraavaa retkeään Kiven Säästöpossuun.

Pläänäilyn lomassa nautiskelimme hissun kissun kypsynyttä osso buccoa, jonka valmistin lihallisilta ystäviltäni saamista hirvenpalasista. Sulimmat kiitokset lahjoituksesta Porvoon kombinaatille vielä kertaalleen!


Työstin evästä silläsipulien ohjetta mukaillen. Gremolatan tosin jätin tekemättä, mutta mukavaa kirpakkuutta sapuska sai sitruunan kuoresta ja sitruunasuolasta sekä rapsakasta valkoviinistä.

Varsisellerin korvasin juurisellerillä, koska mielestäni sen liemeen luovuttamat aromit ovat vertaansa vailla. Säätelin myös nesteita suuremmalle lihamäärälle sopiviksi.

Käyttämäni tomaatit puolestaan olivat huippulöytö Deli Delistä. Ne voi mainiosti paikata tuoreilla tomaateilla (noin kilo) tai säilykepurkkitavaralla (pari purkkia).


Osso buccosta riitti riemua myös seurueemme karvakaverille, jonka pieni kuono oli kuin tehty putsaamaan ihanat jämämaut luun pinnoilta (joista ytimet oli tietty kaiveltu ihmisten suihin).

Tästä satsista kolme erinomaisella ruokahalulla varustettua lounastajaa söi itsensä ähkyyn ja tähteeksi jäi silti puoli padallista herkkuruokaa. Voilla kyllästetty pottumuusi toimi lihapadan lisukkeena loistavasti.


Tarvitset:
1,4 kg hirven potkaa
vehnäjauhoja
voita
300 g porkkanoita
200 g juuriselleriä
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
raastettua sitruunan kuorta
kuivattua basilikaa
sitruunasuolaa
3 dl valkoviiniä
3 dl lihalientä
720 ml tomaatteja
persiljaa

Tee näin:
Tee potkakiekkojen reunoihin viiltoja, etteivät ne väänny kypsennettäessä kupeiksi.

Vehnäjauhota lihapalat ja paista niihin voissa pannulla kaunis pinta. Siirrä lihat pois pannulta.

Kuori ja paloittele porkkanat, juuriselleri, sipulit ja valkosipulit. Paista myös juureksia ja sipuleita hetki pannulla.

Pese sitruuna hyvin ja raasta puolet sen kuoresta.

Laita pataan kerroksittain lihapaloja ja juures-sipuliseosta. Ripottele kerrosten väliin sitruunankuoriraastetta, basilikaa ja sitruunasuolaa.

Kaada viini pannulle ja anna kiehahtaa. Kaavi viini ja siihen pannulta liuenneet maut pataan lihojen muiden ainesten joukkoon. Anna kiehua, kunnes viini on haihtunut.

Lisää pataan lihaliemi ja pilkotut tomaatit (jos käytät tuoreita tomaatteja, kalttaa ne ensin).

Laita kansi päälle ja anna porista miedolla lämmöllä vähintään pari tuntia. Mitä pidempään jaksat pataa muhitella, sitä maukkaampi on vaivojesi palkka.

Kruunaa valmis osso bucco kourallisella tahi parilla silputtua persiljaa.

7. syyskuuta 2010

Maistuis varmaan mullekin

Aistivammaiselle flunssapotilaalle perunamuussi, pasta ja risotto ovat mitä parhainta lohturuokaa. Niiden suutuntuma on niin tuttu ja ihana, että on melkein samantekevää, miltä ne maistuvat. Siis melkein samantekevää.

Tällä kertaa hämmensin taudinkaatajaksi kurpitsarisottoa. Käytin siihen paahdetuista kurpitsoista survottua sosetta, jonka rikkaan makumaailman ovea myös vaimeavainuinen yksilö pääsi raottamaan.

Ammensin risottoon vaikutteita Sillä sipulin ja Tamarind Heavenin ohjeista. Hyvää tuli, mutta tätä täytyy kyllä tehdä uudelleen jahka olen taas fyysisesti terveen kirjoissa.

Mausteeksi lorottamani viini oli italialaista luomuvalkkaria. Kierrekorkin ansiosta ruoanlaitosta ylijäänyttä alkoholia ei tarvinnut kurlata heti pois pilaantumasta.

Lisukepekoniksi paistoin Björkensin savustettuja siivuja viljapossun kyljestä. Kertakaikkisen laadukasta kamaa, josta pannulle valuva aines on rasvaa eikä vettä! Myytävänä ainakin Stockan laajennetussa Herkussa.



Risottoon tarvitset:
2 salottisipulia
1 rkl oliiviöljyä
60 g voita
3 dl risottoriisiä
2 dl valkoviiniä
7-8 dl kasvislientä
2½ dl kurpitsasosetta
100 g Parmesania
10 salvianlehteä
(savu)suolaa
mustapippuria

Lisäksi tarvitset:
(savu)pekonia
paahdettuja kurpitsansiemeniä

Tee näin:
Pilko salottisipulit pienenpieneksi silpuksi. Ota reilun kokoinen kattila ja kuumenna siinä öljy ja puolet voista. Freesaa sipulisilppua hetkinen rasvassa. Kuumenna toisessa kattilassa kasvisliemi ja pidä se kiehuvana.

Lisää riisit sipulikattilaan. Sekoita niin että kaikki riisinjyvät imevät osansa rasvasta. Lorauta sekaan viini. Hämmennä rivakasti kunnes viini on imeytynyt riisiin.

Kaada kiehuvaa kasvislientä kauhallinen kerrallaan riisin joukkoon, sekoita ja anna imeytyä. Hämmentele välillä, ettei risotto kärtsää pohjaan. Jatka tätä kunnes riisi on al dente.

Sekoita joukkoon kurpitsasose, raastettu Parmesan ja silputut salvianlehdet. Lisää mukaan loput voista ja mausta risotto suolalla sekä mustapippurilla. Suolan kanssa kannattaa olla pihi, sillä sitä on sekä kurpitsasoseessa että juustossa.

Tarjoa risoton kanssa muutama rapea pekonisiivu ja koristele annokset paahdetuilla kurpitsansiemenillä.

Smashing pumpkins

Sitkas syysflunssa on iskenyt myös Kulinaarimurulaan. Vaikka makuaisti ei ole viime päivinä ollut kaikkein terävimmillään, piti viikonloppusapuskaksi varatusta kurpitsasta työstää jotain.

Päädyin sitten tekemään piristävän oranssia kurpitsasosetta ohjeella, jossa silläsipulit meets Martha Stewart.


Vienoa savun tuntua mössöön toi Comptoirs & Compagnies'n savustettu sormisuola. Myös salvia sopii kurpitsan kaveriksi hirmu hyvin, sen maistoin jopa räkätaudin turruttamilla aisteillani.

Koska sairastuvalla vieraillut toveri vahvisti kombinaation toimivuuden, voin huoletta todeta soseen olevan loistavaa.

Kurpitsasoseesta voi tehdä vaikkapa soppaa, sitä voi käyttää risoton makuaineena, suolaisen kurpitsapiiraan täytteenä tai pastan kastikkeena. Tai sitä voi syödä ihan sellaisenaan.

Kurpitsansiemeniä ei kannata viskata pois, sillä niistä saa mukavia pikkunapoja. Nyt pitää nostaa vähän kissan häntää: onnistuin eka kertaa paahtamaan kurpitsansiemenistä sekä kauniinvärisiä että hyvänmakuisia!


Tarvitset:
pari kiloa kurpitsaa
linnunsilmächilin
1 rkl korianterinsiemeniä
12 isoa salvianlehteä
puolisen desiä oliiviöljyä
(savu)suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Laite uuni lämpenemään 180-asteiseksi.

Paloittele kurpitsa. Ota siemenet talteen ja laita ne likoamaan tilkkaan lämmintä vettä.

Kuori kurpitsapalat ja kuutioi kuorettomat biitit pienemmiksi.

Poista chilistä siemenet. Tai ole poistamatta, jos haluat kiukkuisempaa kamaa.

Fleivörsheikkaa tai jauha morttelissa chili, korianterinsiemenet ja salvianlehdet tahnaksi. Lisää öljy ja mausta seos suolalla ja pippurilla.

Hiero mausteseosta kurpitsoihin ja levittele palaset laakeaan uuninkestävään astiaan.

Pudista ja kuivaa kurpitsansiemenet. Mausta ne lorauksella oliiviöljyä ja ripsauksella suolaa. Laita siemenet toiseen laakeaan uuninkestävään astiaan.

Paahda kurpitsapaloja uunissa noin 40 minuuttia. Siemenille riittää lyhyempikin aika, ota ne uunista ennen kuin ne palavat pahanmakuisiksi.

Soseuta pehmenneet kurpitsat muussinuijalla. Käytä sose heti tai purkita myöhemmin hyödynnettäväksi.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...