29. huhtikuuta 2012

Ravintolaturisti New Yorkissa

Tässä vielä muutama ravintolamuisto huhtikuisesta New Yorkista. Näiden reissuraporttien kirjoittamisen huonoihin puoliin kuuluu se, että tulee nälkä ja hirmuinen matkakuume.

zagat
Ennen matkaa tein luettelon ravintoloista sekä ruokaan tavalla tai toisella liittyvistä asioista, joihin halusin tutustua. Lisää vinkkejä löytyi paikallisen ystävättäreni käyttööni luovuttamasta Zagatin ravintolaoppaasta.

Joihinkin supersuosittuihin paikkoihin (kuten Per Se) en yksinkertaisesti onnistunut saamaan pöytävarausta. Käyntikohteiden priorisointi oli tuskallista, mutta määräänsä enempää ei vaan pysty syömään vaikka miten mieli tekisi. Listan noin 40 rastista ehdin käydä kolmessatoista.

Ruokaturistiviikkoni ensimmäiset lounastreffit sovittiin Monkey Bariin (60 East 54th Street), josta ystäväni oli kuullut kehuja työkavereiltaan. Paikka oli viehättävä ja nimensä mukaisesti varustettu runsaalla apinarekvisiitalla seinämaalauksista lautasten reunuksia koristaviin kuviin.

monkey_bar
Avasin lounaan ja kevään parsakauden grillatuilla parsoilla.


Seuralaisen valitsema possunlihaleipä houkutteli, mutta valitsin silti cobb saladin akuutin homejuustokastikehimon vuoksi. Ja olihan siinä pekonia ja avocadoakin.

monkey_bar
Laskun kanssa tarjoiltiin minttusuklaakarkkeja apinakulhosta.

Parina päivänä kävin vähän tuhdimmalla aamiaisella. Ehdoton vierailukohde oli Anthony Bourdainin ranskalaisvaikutteinen Brasserie Les Halles (411 Park Avenue South at 29th Street), joka sijaitsi ainoastaan muutaman korttelin päässä hotelliltani.

les_halles
Tilasin munakokkelia, pekonia ja paahdettua leipää. Lisäksi lautasella oli aimo keko voissa ja rosmariinissa paistettuja perunoita, jotka olivat järjettömän hyviä. Pekoni oli juuri sellaista kuin sen Bourdainin kuppilassa olettaakin olevan eli ensiluokkaista. Ja se vastapuristettu greippimehu - aah!

Ennen panimokierrosta ravitsin itseäni Cookshopin (156 10th Avenue at 20th street) brunssilla.

cookshop
Cookshopin drinkkilistalta olin velvoitettu testaamaan pekonivodkasta tehtyä Bloody Mary-muunnelmaa nimeltä Meat Packing Mary, jota koristi viipale savupekonia. Olipa jyhkeä juoma!

cookshop
Syömäpuolelta valitsin kokkelia pekonilla, karamellisoidulla sipulilla, ruohosipulilla ja ranskankermalla. Sen kanssa oli tarjolla rasvainen biscuit sekä salaattia.

Ravintola, jonne oli ihan pakko päästä, oli April Bloomfieldin perustama Spotted Pig (314 West 11th Street at Greenwich Street), jonka sapuskat on arvioitu yhden Michelinin tähden arvoisiksi.

spotted_pig
Spotted Pig on täynnä sikamaisia asioita, mistä luonnollisesti tykkäsin kovasti. Pöytääkään kolmen hengen seurueemme ei tarvinnut odottaa kuin puolisen tuntia.

spotted_pig
Alkuun söin puoli tusinaa ostereita. Ne olivat pieniä ja sööttejä, mutta silti niissä oli suuri meren maku. Brooklyn Breweryssä valmistettu Six Point John Dory Oyster Stout toimi nilviäisten kyytipoikana hienosti.

spotted_pig
Pääruoaksi söin muhevan Roquefort-burgerin jännien kengännauharanskalaisten kanssa.

spotted_pig
Pihvi oli paistettu toivomukseni mukaan medium miinukseksi ja juustoa oli juuri sopivasti. Sekä pihvissä että sämpylässä maistui hiiligrilli. Paras burgeri ikinä!

Yksi klassikkokohteista oli Katz's Delicatessen (205 East Houston Street).

katzs
As seen on movies.

katzs
Kyseessä on juuri se deli, jossa Se Feikkiorgasmikohtaus on kuvattu. Pöytä, jossa Meg Ryan ja Billy Crystal istuivat, on merkitty kätsysti katosta roikkuvalla pahvikiekolla.

katzs
En ottanut samaa mitä Sally, vaan valitsin listalta leivän nimeltä Reuben (suolalihaa, juustoa, suolakurkkumajoneesia ja hapankaalia) sekä mukillisen paikan nimikkoalea, joka on pantu - ylläripylläri - Brooklyn Breweryssa. Vadillinen suola- ja hapankurkkuja kuuluu jokaiseen annokseen.

katzs
Jaana 0 - Reuben 6.

Tutustuimme New Yorkissa asuvan ystävättäreni kanssa opiskellessamme Kiinassa, joten ruokailu Chinatownissa oli ilman muuta ohjelmassa. Valitsimme paikaksi kantonilaiseen ja hongkongilaiseen keittiöön erikoistuneen Mandarin Courtin (61 Mott Street).

mandarin_court
Mopo vähän karkasi käsistä "kevyellä lounaalla", sillä pöytään piti saada kaikkia lemppareita...

mandarin_court
...paistettuja nuudeleita ja jiaozeja...

mandarin_court
...possua hapanimelässä soosissa ja hongkongilaisittain valmistettuna sekä spicy squidia.

mandarin_court
Onneksi massiiviset tähteet sai mukaan doggie bagiin.

Must-paikka oli tietenkin myös No Reservations-sarjan New York-jaksosta bongattu Takashi (456 Hudson Street), jonka listalla on vähän erikoisempia lehmän osia, kuten mahaa, suolta ja sydäntä.

Sinnekin on pikkuisen hankalaa tehdä pöytävarausta, mutta iltamyöhäisen ajankohdan ansiosta minun ei tarvinnut odotella pöydän vapautumista kuin tunnin verran. Käytännössä se tarkoitti kahta pulloa olutta ja baseballin tuijotusta Takashin vastapäisessä pubissa.

takashi
Mutta odotus kannatti. Sain paraatipaikan kokkaussaarekkeen luoteiskulmalta.

takashi
Alkunapoiksi minulle tuotiin kipakkaa kimchiä, kaalisalaattia misokastikkeella sekä ituja.

takashi
Varsinaiseksi alkupalaksi natustelin niin käsittämättömän mahtavan makuista kamaa, että sitä muistellessani liikutun vieläkin. Nori-paloille ja shiso-lehdille oli aseteltu naudan lavan ja kylkipalojen välistä leikattuja ohuita lihaviipaleita sekä merisiiliä. Raa'an herkun päälle laitettiin wasabia, dipattiin soijaan ja syötiin.

Nämä neljä suupalaa ovat ehkä parhaimman makuista ruokaa mitä olen koskaan maistanut. "Päräyttävä" voisi olla oikea termi kuvailemaan kokemusta, jos minulla olisi tapana moista laatusanaa käyttää.

takashi
Taivaallisen elämyksen jälkeen tykitys jatkui setillä, jossa oli naudan maksaa, kateenkorvaa, sydäntä, ohutsuolta sekä en-muista-monettako mahaa.

takashi
Lehmän osat sai itse grillata haluamansa kypsyisiksi. Vaikka tarjoilija kertoi, että suolen kohdalla ei tarvitse pelätä sen menevän ylikypsäksi, onnistuin syömään ensimmäisen suolenpätkän snadisti raakana. Fiilis oli purkkamainen.

Loppujen suolien annoin kypsyä rauhassa, jolloin niiden koostumus muuttui miellyttäväksi. Muista osista tykkäsin myös, erityisen herkullisia olivat kateenkorva ja sydän.

Lähtöpäiväni lounasta nautimme ystävättäreni kanssa The John Dory Oyster Barissa (1196 Broadway at 29th Street), joka on Spotted Pigin lailla April Bloomfieldin ravintola.

john_dory_oyster_bar
Viimeisen päivän kunniaksi otin tarjoilijapojan rohkaisemana lounasdrinkiksi geeteen, johon tonic kuulemma tehdään paikan päällä. Siinä oli vinkeä punerva väri ja vielä vinkeämpi maku.

john_dory_oyster_bar
Arvoin pitkään ostereiden ja hummerihodarin välillä ja lopulta päädyin jälkimmäiseen. Syntisen hyvää!

april_bloomfield_a_girl_and_her_pig
Osuimme The John Dory Oyster Bariin samana päivänä, jolloin April Bloomfieldin kirja A Girl and Her Pig julkaistiin. Ostimme signeeratut kopiot ja koska olimme ensimmäiset opuksen saaneet tyypit, ravintolapäällikkö halusi ottaa meistä kuvan "for April".

Paluulentoni sattui olemaan yksi Finnairin teknisen henkilöstön lakon vuoksi perutuista vuoroista, joten koukkasin kotiin Brysselin kautta. New Yorkista Brysseliin lensin Deltalla, joka sijoitti minut istumaan Business Elite-luokkaan. Aika jees.

delta
Shampanjalla pystyi kivasti huuhtomaan pois suoran lennon menetyksen aiheuttaman mielipahan.

delta
Hyvältä lämpöisten pähkinöiden kanssa maistui myös kalifornialainen Meiomi Pinot Noir 2010.

delta
Alkuruokasetin kurpitsasoppa oli maukasta, mutta ankka ja couscous kuivakoita.

delta
Pääruoaksi valitsemani delilautasen liha-osasto oli niin ikään pettymys, mutta rosmariiniravuista pidin.

delta
Jälkkärijuustot olivat melko mitäänsanomattomia. Nakertelin ne kuitenkin ennen kuin säädin istuimeni makuuasentoon ja otin kunnon nokoset ennen aamukahvitarjoilua.

22. huhtikuuta 2012

"These go to eleven"

New Yorkin reissuni ehdottomat huippuhetket koin varhaisella illallisella Eleven Madison Parkissa (11 Madison Avenue). Se on yksi seitsemästä newyorkilaisesta kolmen tähden paikasta ja minulle henkilökohtaisesti ensimmäinen kolmen misukan ravintola, jossa olen vieraillut.

eleven_madison_park
Odotukset olivat siis korkealla, kun tepastelin majapaikastani pari korttelia etelään valmiina vastaanottamaan kaiken mitä Daniel Humm joukkoinen haluaa minulle valmistaa.

Tarjolla olleista vaihtoehdoista valitsin maistelumenun, joka sisälsi kahdeksan varsinaista ruoka-annosta. Niiden lisäksi pöytään kannettiin vähintään saman verran jumalaisia amuse-boucheja.

eleven_madison_park
Makumatka alkoi omenateellä ja söötillä suupalalla, jossa oli pekonia ja viiriäisen muna.

eleven_madison_park
Pahvilaatikosta löytyi perinteisen black and white cookien näköinen keksi...

eleven_madison_park
...mutta suklaan ja vaniljan sijasta se maistuikin tryffelille ja parmesaanille.

eleven_madison_park
Näissä luomuksissa oli kampasimpukkaa, piparjuurta ja sinappia sekä palsternakkaa, pikkelöityä daikonia ja seesaminsiemeniä. Älyttömän hyvää.

Seuraavaksi minulta tultiin kysymään, haluaisinko käydä keittiössä. No juu, pitkin hampain :-)

Kyökin puolella minulle esiteltiin paikkoja ja valmistettiin hiilihappojään avulla annos, johon tuli omenasorbetttia ja sitruunalunta. Tämä on ilmeisesti vakio-ohjelmanumero maistelumenun tilanneille. Kuvia keittiöstä ei valitettavasti ole, koska kamera jäi pöytään.

eleven_madison_park
Palattuani pöytään tuotiin tilaamani Quin Quina Crusta-alkudrinksu (Bonal Gentiane-Quinaa, Peychaud’s Bitteriä, Maraschinoa ja sitruunankuorta). Lisäksi sain selailtavaksi viinilistan, joka oli paksu kuin Kalle Päätalon romaani.

eleven_madison_park
Makupalatykitys jatkui rapealla polentatikulla.

eleven_madison_park
Tikkari oli valmistettu kikherneistä ja jogurtista, mausteena oli currya.

eleven_madison_park
Merisiilin mädistä, juuriselleristä ja omenalumesta koottu herkku oli ihan tolkuttoman ihanaa. Tätä lisää ja isommat lusikat!

eleven_madison_park
Seuraava ruokalaji oli tervehdys Staten Islandilta simpukoiden muodossa. Niitä tarjoiltiin chorizo-murujen sekä omenoiden ja perunoiden kanssa. Lisäksi tarjolla oli friteerattua simpukkaa, simpukkamadeleine sekä simpukkalientä. Liemi pysyi lämpinä kuumilla kivillä. Kun kiville kaadettiin vettä, niillä lepäävistä merilevistä levisi pöytään hurmaava meren tuoksu.

eleven_madison_park
Leivän päälle laitettiin lehmän- ja vuohenmaidosta tehtyjä voita sekä sormisuolaa.

eleven_madison_park
Ensimmäinen varsinainen ruoka oli jännää couscousmaista kukkakaalia sekä oliivi- ja appelsiinimurusia.

En halunnut juoda maistelumenun viiden viinin pakettia, vaan valitsin minulle suositelluista juomista lasillisen valkoista (Pichler-Krutzler Grüner Veltliner Klostersatz 2010) sekä lasillisen punaista (Bernard Baudryn Le Clos Guillot Chinon 2009) viiniä.

eleven_madison_park
Seuraava annos piti sisällään hanhenmaksaa ja tattaria. Oih.

eleven_madison_park
Maa-artisokkaa paahdettuna sekä kevyesti paneroituna vesikrassin, piparjuuren ja sinapin kanssa. Ihan parasta! Tämän jälkeen Chef & Sommelierissä syömäni maa-artisokat ovat enää vain maailman toiseksi parhaita ;-)

Ylistin ruokaa tarjoilijallekin ja hän totesi, että annos on listan todellinen underdog ja sitä ei kovin hanakasti tilata. Onneksi on maistelumenu!

eleven_madison_park
Haudutettua hummeria, meyer lemonia, kärtsättyä purjoa sekä mustekalan musteella maustettua äyriäisbisque'a.

eleven_madison_park
Nautaa, ketunleipää, miniperunoita sekä maailman pienimpiä sieniä. Hauskaa oli se, että lehmänpalaa, josta lautaselleni päätynyt siivu on leikattu, käytettiin moikkaamassa minua salin puolella pari ruokalajia aikaisemmin.

eleven_madison_park
Haisevalla Reblochonilla kuorrutettuja pikkupottuja sekä helmisipuleita. Aivan hullunhyvää.

Tässä vaiheessa piti ihan huokaista onnesta. Mahtavasta ruoasta nauttimisen ohella seurasin melkein tippa linssissä kaiken sujuvuutta. Henkilökunta toimi kuin hyvin öljytty kone niin keittiössä kuin salin puolella.

eleven_madison_park
Myös korkeista ikkunoista näkyvä Flatiron Bulding aiheutti läikähdyksiä sielussa, sillä se on mielestäni yksi New Yorkin kauneimmista rakennuksista.

eleven_madison_park
Jälkkärikimaran aloitti Egg Cream, jossa ei ole munia eikä kermaa. Tämä versio valmistettiin kaakaopavun murusilla maustetusta maidosta, appelsiiniöljystä ja soodavedestä.

eleven_madison_park
Juustokakussa oli vuohenmaidosta tehtyä tuorejuustoa, veriappelsiinia ja vaniljaa. Oi nam!

eleven_madison_park
Suklaasorbetin päälle oli ripoteltu reippaasti karamellisoituja suklaakakkumuruja. Sen kanssa tarjoiltu kastike oli maustettu bergamotilla, joten se maistui ihan Earl Grey-teelle. Lisäksi annokseen oli pirskoteltu hieman oliiviöljyä.

Jälkiruokien jälkeen sain uuden rasian, jossa löytyi klassinen suklaan ja vaniljan makuinen mustavalkokeksi.

eleven_madison_park
Espresson seuraksi minulle tarjottiin konjakkia, mutta kun kerroin olevani enemmänkin calvados person, niin lasiini kaadettiin aika koukuttavaa newjerseyläistä omenabrandya. Tätä lähiviinaa piti ostaa pullollinen mukaan Suomeen.

eleven_madison_park
Laskun (tippeineen noin 250 euroa) kanssa pöytään tuotiin vielä suklainen maapähkinävoikeksi ja mukaan aamiaistarpeiksi annettiin purkillinen talon omaa mysliä.

Kulinaarimuruja ♥ Eleven Madison Park
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...