4. helmikuuta 2014

Juhladinneri Chef & Sommelierissa

Olipa kerran syvällä Savossa joulukuinen pakkasyö, jolloin siunatussa tilassa ollut ystäväni soitti minulle kertoakseen, että nyt se taitaa kuule tulla. Hierottuani unihiekat silmistäni suoriuduin sairaalaan seuraneidiksi sekä synnytyskaveriksi, eikä kulunut puoltakaan päivää, kun kummipoikani putkahti keskuuteemme. 

Kolmisen viikkoa sitten juhlistimme tuon mieheksi venähtäneen pojan kanssa hänen täysi-ikäisyyttään Chef & Sommelierissa (Huvilakatu 28). Jokohan sitä olisi aika myöntää suosiolla siirtyneensä varhaiskeski-ikäisyydestä rehelliseen keski-ikään?
Starttasimme seitsemän sortin kalaasimme mahticavalla. Tikunnokassa tarjoilluissa suupaloissa oli punajuurlta ja tattia.
Alkupalakavalkadin käynnistivät porkkanat, jotka maistuivat niin porkkanoilta kuin vain porkkanat voivat maistua.
Kätsysti sipulikuppeihin ujutetun porotartarin kaverina oli erilaisia ja eri paksuisia juuresviipaleita.
Muilta osin menumme koostuivat samoista sapuskoista, mutta minun syödessäni sientä ja sipulia, nautti kummipoikani simpukkaa ja kurkkua. Kun nämä ruoat tuotiin pöytään, meinasin vaipua annoskateuden alhoon. Maistamisen jälkeen mieli muuttui, sillä intensiivinen sienisetti osui makuhermooni just eikä melkein.
Toscanalaisen Cosimo Maria Masinin Annick 2012 passasi erityisen hyvin poron ja juuresten seuralaiseksi.
Seuraavaksi saimme palsternakkaa ja mallasta. Palsternakkaa löytyi lautaselta chef&sommelierimäiseen tapaan ainakin neljässä eri muodossa, joista kaikki olivat herkkua. Mallaskeksi toi annokseen kivaa rapsakkuutta ja soossi oli viedä kielen mennessään.
Pääruokana oli härkää kera kyssä-, lehti-, puna- ja valkokaalin. Aivan mielettömän onnistunut kokonaisuus.
Välijuustona nakersimme Mouhijärven Vilhoa emähyvän luumuhillokkeen kanssa.
Hervé Villemaden lempeän tanniininen Cheverny Rougen oli oiva kumppani härälle, mutta komppasi mukavasti myös luottojuusto Vilhoa.
Ennen makeaa osuutta meille tuotiin pallerolliset auringonväristä sorbettia, jotka räjähtivät suussa appelsiiniseksi ilotulitukseksi. Tätä ostaisin taatusti paketillisen (jos toisenkin), mikäli kaupassa myytäisiin!
Tykkään Chef & Sommelierin jälkiruoissa siitä, etteivät ne ole mitään yyber-imeliä pläjäyksiä, vaan maltillisen makeita kuten tämä suklainen ja pähkinäinen ihanuus.
Jälkkäriviini, Domaine de Souch'n Jurançon Cuvée Marie Kattelin 2008, toimi suklaa-pähkinähässäkän parina erinomaisesti.
Pöytävarausta tehdessäni toivoin jälleen syntymäpäiväsankarille "jotain ylläriä" ja tällä kertaa se oli kummitustädin taannoisen "melkein kiwi-maahan tekemän reissun" kunniaksi sievä pavlova, jossa oli raparperia, lakritsia ja pistaasia. Ilokseni minun ei tarvinnut närppiä maistiaisia birthdayboyn lautaselta, vaan sain ikioman annoksen.
Kylläinen kummipoika.
Lahjaillallisen hintaa ei voi kertoa, mutta todettakoon kustannusten olleen laatuun nähden erittäinkin kohtuulliset. Jallu*moukun sain taas kaupan päälle, which is nice.

Kiitos kaunis Chef & Sommelierin väelle, teillä on aina miellyttävää käydä kylässä! Ja vielä kertaalleen isolla kauhalla onnea 18-vuotiaalle!

4 kommenttia:

aleksi kirjoitti...

toi alkkari on kiva.. varmaan jos mun piirtämästä hirvestä tekis alkuruuan se näyttäisi tolta.. toivoisin ainakin :)

Jaana kirjoitti...

No niin muuten varmasti näyttäisikin :-D

Tusla kirjoitti...

Ja ihan mahtis synttärilahja! :D

Jaana kirjoitti...

Tusla, kiitos, sankarikin tykkäsi.

Tämäntyyppisissä syömälahjoissa on parasta se, että niistä pääsee itsekin osalliseksi :-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...